Vihdoin mäkeen!

Itsenäisyyspäivä viikonloppu.. uff.. tätä on odotettu. Kuumotukset mäkeen ovat olleet suuret. Vihdoin pääsisimme suksille!

Ajomatkalla keskiviikko iltana Oulusta Pyhätunturille olo tuntui turhauttavalta kun lunta ei tuntunut näkyvän oikein missään. Vähän ennen Rovaniemeä alkoi kuitenkin erottumaan ensimmäiset pienen pienet lumikinokset tien varressa. Ehkäpä sitä lunta sittenkin on…

Iltamyöhään tunturiin saapuessamme huomasin lunta onneksi olevan ihan mukavasti. Nyt vaan kamat mökkiin ja äkkiä nukkumaan, jotta aamulla jaksaa herätä aikaisin mäkeen.

Itsenäisyyspäivänä, 6.12, on joka vuosi hyvä päivä aloittaa laskukausi. Ja ensimmäisenä laskupäivänä pitää tottakai olla mäessä heti kympiltä kun hissit aukeavat. Rene malttoi kuitenkin vielä odottaa laskukauden avausta ja oli suunnannut aikaisin aamulla isän kanssa jänis metälle.

Minulle ja Renelle oli tulossa uudet sukset, mutta valitettavasti emme ehtineet saada niitä vielä tälle reissulle. Hieman minua se harmitti, koska olen toivonut kyseisiä suksia jo pitkään, mutta eiköhän tässä vielä hetki pärjätä ;).

Luonnon lumen vähäisyyden johdosta rinteet eivät tänä itsenäisyyspäivänä olleet ihan niin tikissä kuin olisin toivonut.  Kun laskin rinteen reunaa, saatoin löytää pehmeähköä lunta, jota oli todella hyvä laskea. Muutoin rinteet olivat vain ohuen lumikerroksen peitossa, jonka alta välillä paljastui jäisiä kohtia. Koska suksieni kantit eivät olleet parhaimmillaan, oli laskeminen hieman haastavaa. Olosuhteista huolimatta oli mahtavaa olla jälleen pitkästä aikaa suksilla ja Pyhällä!

Iltapäivällä Rene palasi metiltä ja hänkin ehti mäkeen vielä muutamaksi tunniksi.

Tässä minun ihana uusi smurffi kuoriasu! Eikun vain bongaamaan rinteestä ;)

Pojat metsällä

Illalla mökillä mahan ollessa täynnä Johannan ja Peten mukanaan tuomaa Peten äidin valmistamaa maailman parasta poronkäristystä, tein netissä hauskan testin: What type of skier/snowboarder are you (https://www.melonoptics.co.uk/what-type-of-skier-snowboarder-are-you-quiz/?: What type of skier/snowboarder are you?). Itse sain tulokseksi Backcountry Hip Soul. Testin mukaan rakastan takamaastossa laskemista muutaman hyvän ystävän kanssa ja en tiedä  mitään parempaa kuin puuterilla laskeminen. Täysin totta joka sana :) . Käykääpä itsekin testaamassa.

Perjantaina olin jälleen aikaisin aamusta mäessä. Rene puolestaan oli lähtenyt taas isän kanssa metsästämään.

Eturinteiden juurelle oli pystytetty telttarivi, oli nimittäin alkamassa perinteinen itsenäisyysviikonlopun suksitesti päivät. Päätimme Hetan kanssa, että testasimme kaikki sukset läpi.

Laskin ensimmäisenä Elanin teltalle, jossa Eski laittoi minulle alle naisten Ripstick 102. Laskin useamman mäen, sillä laskeminen ko. suksilla tuntui aivan älyttömän hyvältä. Tuskin maltoin palauttaa suksia. Suosittelin Hettaa ehdottomasti testaamaan samoja suksia. Seuraavaksi otin sitten testattavaksi miesten Ripstick 96, jotka myös tuntuivat hyviltä.

Jossain vaiheessa mettämiehet olivat palanneet tunturiin ja Rene liittyi myös testi ryhmäämme.

Kuvassa minulla on miesten Ripstick 96.

Hetalla allaan naisten Ripstick 102.

Kauden alussa yleensä riittää virtaa laskea aamusta iltaan!

Illalla valmistimme mökillä raclettea vaikka millä herkullisilla lisukkeilla. Raclette on herkkua, jota tulee yleensä syötyä vain tunturissa.

Lauantaina suksien testailu jatkui. Suuntasimme Hetan kanssa Black Crowsin teltalle. Testasimme Hetan kanssa lähes kaikki Black Crowsit. Siinä vierähtikin tovi. Parhaimpina mieleeni jäivät tälläkin kertaa lempparini, Navis Freebird ja Atris Birdie. Molemmat sukset olivat törkeen ihanat.

Sunnuntai aamuna emme olleetkaan ensimmäisinä rinteessä, vaikka tarkoitus ja yritys oli kova… edellisillan pitkään valvominen kostautui.

Laskimme jälleen Hetan kanssa yhdessä. Olimme kuulleet edellisenä iltana Hetan veljiltä, että he olivat käyneet laskemassa Sinisen rinteen, jota ei oltu vielä aukaistu eikä ajettu. Pojat kertoivat, että sinne ei kannata vielä mennä, koska lunta ei ollut ollut tarpeeksi… No mehän päätimme, että sehän pitää mennä itse testaamaan. Ensiksi laskimme Pyhä Madnessin alun kohdalta Sinistä alas. Rinteen loppu pätkä oli jopa todella hyvää laskettavaa. Sitten päätimme, että menemme siniseen hieman ylempää eli kolmen istuttavan tuolihissin kohdalta… Noh.. se ei ollutkaan niin hyvä idea. Vaikka rinne näytti ja tuntui aluksi siltä, että sitä voisi laskea, niin heti ensimmäisen käännöksen jälkeen tajusimme, että oli virhe mennä sinne, kivet sen kun kolisivat pohjaan... hups! Eihän siinä sitten muu auttanut kuin laskea suorilla alas. Onneksi suksen pohjat selvisivät kuitenkin vaurioitta.

Iltapäivällä pitikin lopetella ajoissa ja laskea mökille, sekä lähteä kohti Oulua ja kotia!

Sinistä (ja kiviä) kohti.

Viikonloppu oli kaikin puolin oikein hauska ja hiihtäminen oli mukavaa. Nyt vain toivotaan, että lunta sataisi paljon lisää uudeksivuodeksi, jotta pääsisimme laskemaan lähi offareilla!

Blogimme löytää nykyään Instagramista nimellä @junnut_takamaastossa ja Facebookista nimellä @junnuttakamaastossa. Päivittelemme molempiin kuva- ja video matskuu seikkailuistamme mäessä ja tasaisella. Kannattaa käydä tsekkaamassa!