Pakkasviikonloppu Pyhällä

Tällä kertaa meitä onkin tunturissa vain Rene, isä ja minä.

Vaikka pakkasta oli -20°C, niin poikien suunnitelma oli skinnata kakkoselle eli Ukonhatulle ja löytää sieltä puuterilasku alas. Rapeasta kelistä johtuen päätin itse pysytellä lähellä lvi olosuhteita eli laskea  metsä pätkiä, joita löydän tästä läheltä.

Rene ja isä olivat jo pinkoneet heti hissien auettua mäkeen, mutta itse otin vähän rauhallisemman lähdön. Matkalla rinteeseen oli pakko ottaa muutama valokuva - kaikki näytti niin rauhalliselta ja kauniilta!

Aamu kymmeneltä siirtymäreitiltä

Kuva lemppari offariltani.

Koska olin  rinteessä yksin laskin pelkkiä rinteiden viereisiä lähialueita. Puolelta päivin menin Tsokkaan ja tilasin lempi annokseni eli porovohvelin ja juomaksi chai latten.  Olin viime kevättalvella Tsokassa tetissä ja testattuani kaikkia Tsokan suussa sulavia annoksia tulin siihen tulokseen, että tämä kombo on lempparini. Tsokassa  törmäsin Vuokkoon ja Heljään ja tauon jälkeen lähdimme porukalla mäkeen.

Ensimmäisenä päätimme laskea katsomaan minkälaisessa kunnossa Jackson oli…

 

Yhden mäen lasketuamme Lumis liittyy seuraamme. Seuraavaksi lähdimme tsekkaamaan

pohjoisrinteiden takana olevan offari alueen. Laskun alku puuttomassa yläosassa oli hieman korppua, mutta metsään päästyämme keli muuttui pehmeämmäksi ja tosi kivaa laskettavaa. Pohjoisrinteiden takana olevaa offari aluetta voi hyvin suositella offarihiihdon aloittajille. Metsä on melko harvaa ja sieltä löytyy useita aukko paikkoja, joita on helppo laskea. Rinne ei ole kovin jyrkkää, mutta viettää kuitenkin sopivan tasaisesti, jotta laskeminen on helppoa ja vauhtia riittää. Alue on melko laaja, joten laskulinjoja vähän tsekkaamalla löytyy useinkin korkkaamattomia paikkoja. Koska merkattu rinnealue ei ole ihan vieressä, niin tännekään ei kannata junnujen kuitenkaan ihan yksin lähteä laskemaan, vaan aina kaverin kanssa. Ihan siltä varalta jos sattuu jotain.

Vuokko ja Heljä bongasivat pohjoisrinteiden ankkurihissistä, että hissin viereisessä pikku metsikkössä olisi hyvää laskettavaa. Sinne siis seuraavaksi!

Vaikka ulkona oli melkoinen pakkanen, niin tarkenimme rinteessä koko päivän, toki Tsokassa ja Callessa tuli käytyä pikku tauoilla.

Jacksonissa auringon laskiessa horisonttiin.

Illan hämärtyessä kun saavuin mökille,  olivat pojat siellä jo valmiina kertoakseen heidän skinnaus lasku reissustaan.

Seuraavassa Rene kertoo laskureissustaan: Minun ja isän lisäksi, skinnaamaan lähtivät Risto, Kaitsu, Riitta ja Minttu. Laskimme ja skinnasimme ensin Karhunjuomalammelle, josta skinnaus jatkui ”kakkosen” eli Ukonhatun päälle.

Rene levähdys paussilla kylmässä, mutta aurinkoisessa tunturissa.

Kakkoselta retkikuntamme laski pehmeässä pakkaslumessa kohti Tunturiaapaa. Sieltä nousimme uudelleen Kakkoselle, josta saimme hyvän metsälaskun pehmeässä lumessa Isokurun portaille. Vaikka olikin kova pakkanen, niin hyvässä seurassa ja hyvässä fiiliksessä keli ei tuntunut missään : )